Omaishoidon muutostilanteet
Omaishoitoperheet läpikäyvät monia muutostilanteita, joissa ammattihenkilöstöltä saatu tuki ja ohjaus kohtaamisen tilanteissa vaikuttavat merkittävästi omaishoitajana jaksamiseen. Omaishoitoperheiden ja ammattihenkilöstön välinen luottamuksellinen yhteistyö tukee omaishoitajaa läpi omaishoidon.
Omaishoitoon liittyviä taitekohtia ovat omaishoitotilanteen käynnistävän sairauden toteaminen tai äkillinen vammautuminen. Sairauden edetessä usein ulkopuoliselle avulle tulee tarvetta, mutta sen vastaanottaminen voidaan aluksi kokea hankalana. Hoidettavan siirtyminen kodin ulkopuoliseen hoitoon, kuten lyhytaikaishoitojaksojen aloittaminen, herättää perheessä monia tunteita ja ennakkoon huolta. Omaishoito koskettaa monenlaisissa elämäntilanteissa olevia perheitä ja kumppaneita.Työn ja omaishoidon yhdistäminen osuu monen kohdalle. Erityistä hoivaa tarvitsevien lasten ja nuorten kohdalla vanhempien ansiotyön ja omaishoidon yhteensovittaminen tuo omat ongelmansa perheen arkeen. Omaishoidon tilanteissa palliatiivisen hoidon käynnistyminen ja käynnistyminen ja eteneminen kohti saattohoitoa sekä hoidettavan menehtyminen ovat kuormittavia vaiheita perheessä. Näissä tilanteissa edellytetään ammattihenkilöstöltä ajantasaista näkemystä omaishoitajan ja perheen tuen tarpeista sekä rohkaisevia kohtaamisen tilanteita, sanoja ja tekoja omaishoitajan jaksamisen tueksi.
Omaishoitoon liittyviä taitekohtia omaisyhteistyössä huomioitavaksi
- sairauden toteaminen, äkillinen vammautuminen -omaishoitajuus alkaa
- lisääntynyt ulkopuolisen avun ja tuen tarve perheessä
- työn ja omaishoidon yhteensovittaminen
- kotihoidon palveluiden käynnistyminen perheessä
- etäomaishoito (hoitoa tarvitseva läheinen asuu etäällä)
- lyhytaikaishoitojaksojen aloittaminen
- siirtyminen kodin ulkopuoliseen hoitoympäristöön
- hoitovastuusta irrottautuminen
- palliatiivinen hoito, saattohoito
- hoidettavan menehtyminen
- omaishoitotilanteen päättyminen
Omaishoidon tilanteet eroavat toisistaan hoitoa tarvitsevan henkilön ikään, sairauteen tai vammaan liittyen. Vastaavasti omaishoitajan käytettävissä olevat omat voimavarat vaikuttavat oleellisesti kokemuksiin omaishoitotilanteesta tai koettuun kuormittavuuteen. Myös erityistä hoitoa tai tukea tarvitsevan aikuistuvan nuoren muutto lapsuudenkodista itsenäiseen asumiseen tai ryhmäkotiin on merkittävä tapahtuma koko perheelle.
Omaisyhteistyö on luottamuksen rakentamista muutostilanteissa
Omaisyhteistyö on hoitoa tarvitsevan henkilön, hänen omaistensa/lähipiirinsä ja heitä kohtaavan ammattihenkilöstön välistä yhteistyötä ja vuorovaikutusta erilaisissa muutostilanteissa kotona ja kodin ulkopuolisissa hoitoympäristöissä.Omaisyhteistyöhön sisältyy keskeisinä elementteinä luottamuksen rakentamista, huolenaiheiden kuulemista ja turvallisuuden vahvistamista.
Omaisyhteistyö on luottamuksen vahvistamista ja niiden hoitokäytäntöjen ammatillista kehittämistä, joilla omaisten asema täsmentyy hoitotilanteissa sekä hoidon ja hoivan kokonaisuudessa. Muutostilanteiden aiheuttamat tunteet kuten huoli, suru ja turvattomuus heijastuvat omaisten ja ammattihenkilöstön väliseen yhteistyöhön ja viestintää sekä omaisten tekemiin tulkintoihin ja arviointeihin hoitotilanteista.
Omaisyhteistyön edistämisessä lähtökohtana on tunnistaa jokaisen osapuolen näkökulma asiakastapaamisissa tai hoitotilanteissa. Hoidettava joutuu kohtaamaan muutostilanteen konkreettisimmin omaishoitajan tukiessa parhaansa mukaan läheistään. Työntekijä puolestaan kohtaa hoidettavan ja omaishoitajan keskellä tunteita herättävää muutosprosessia. Sen äärellä työstetään isoja muutoksia parisuhteessa ja perhe-elämässä, pohditaan taloudellisia seikkoja, käydään läpi hoitovastuusta irrottautumista sekä luopumiseen ja elämän rajallisuuteen liittyviä kysymyksiä ja koetaan ristiriitaisia tunteita. Omaishoitajan uupumusta tulee ehkäistä ennalta hoitoketjun monissa vaiheissa ja rohkaista säännöllisiin taukoihin hoitovastuusta jo alusta alkaen.
Omaisyhteistyön kehittäminen
Omaisyhteistyön kehittämisen alkuun päästään esimerkiksi ohjaamalla omaishoitoperheitä kohtaavia työntekijöitä ja hoitoyhteisöä tarkastelemaan nykyisiä käytäntöjä perhelähtöisyyden vahvistamisen näkökulmasta.
- Miten varmistetaan omaishoitajalle ajantasainen tieto tarjolla olevista tuen muodoista ja kotiin tuotavista palveluista?
- Millaisia tiedottamisen käytäntöjä ja keinoja ammattihenkilöstölä tai hoitoyhteisöllä on käytössään?
- MIllaiseen päätöksentekoon omaishoitaja ja hoidettava voivat osallistua?
- Mitä omaishoitoperheellä on annettavana hoitoympäristöön?
- Onko omaishoitoperhettä kohtaavilla toimijoilla kokonaisnäkemys omaishoidon prosessista?
Erityisesti konkreettisissa päätöksentekoon liittyvissä tilanteissa omaishoitoperheelle tulisi olla tarjolla riittävästi ajantasaista tietoa hoidon järjestämiseen liittyvien päätösten tueksi. Yksinkertaisimillaan omaisyhteistyön kehittämisessä voi olla kyse myös omaisten kohtaamiseen liittyvien taitojen vahvistamisesta työyhteisössä.
Toimiva omaisyhteistyö vaikuttaa hoitoa tarvitsevan sekä omaishoitoperheen ja muiden läheisten kokemuksiin saadusta hoidosta ja sen laadusta. Omaisyhteistyön kehittämisen hyödyt konkretisoituvat omaishoitoperheen ja ammattihenkilöstön kohtaamisen tilanteissa vahvistuneena luottamuksena annettavaan hoitoon. Toimiva omaisyhteistyö välittyy myös myönteisesti omaishoitajan hyvinvointiin muutostilanteissa.
Teksti: Tuija Kotiranta. Omaisena edelleen ry.