Omaishoitoperheessä ollaan uuden äärellä, kun valmistaudutaan erityistä hoitoa tai hoivaa tarvitsevan nuoren ensimmäiseen muuttoon. Nuoren tarve itsenäistyä omista vanhemmistaan, halu muuttaa pois kotoa ja toisaalta muutokseen liittyvä epävarmuus, nuoren rohkaisun ja tuen tarve asettavat perheen uuteen tilanteeseen.
Perheessä kohdataan muutoksen äärellä monenlaisia tunteita. Samanaikaisesti tunnistetaan helpottuneisuutta, iloa edessä olevasta muutosta, ja toisaalta koetaan huolta, jännitystä, ehkä pelätään myös edessä olevaa tyhjän huoneen tunnelmaa. Vanhempien hoitovastuun vähentyessä mielen täyttävät kysymykset siitä, miten jatkossa olla läsnä nuoren arjessa ja elämässä. Moni erityistä hoivaa tarvinneen lapsen ja nuoren vanhempi onkin kuvannut, kuinka tässä vaiheessa koetaan toisaalta vertaisuutta myös muihin perheisiin. Nuoren kotoa muutto on eräs elämänkaaren taitekohta missä tahansa perheessä.
Nuori perheenjäsen uuteen kotiin
Vanhempien rooli ensisijaisena hoivan antajina muuttuu. Niin tuetussa asumisessa kuin ryhmä- ja palvelukodeissa tuetaan nykyisin nuoren itsemääräämisoikeutta arjen valinnoissa tai esimerkiksi tavoissa viettää vapaa-aikaa. Toisinaan ratkaisut aiheuttavat ristiriitoja vanhempien ja nuorta ohjaavien työntekijöiden välille. Itsenäisyyteen rohkaisemista ja halua suojella voi olla alkuun vaikeaa sovittaa yhteen. Neuvotteluissa usein esille nousevat esimerkiksi oman kodin siisteyden ylläpito, henkilökohtaisesta hygieniasta huolehtiminen tai rahankäyttö. Vanhemmilla voi olla tarve suojella nuorta epäsuotuisilta valinnoilta ja ratkaisuilta. Ohjaava taho asumispalveluissa puolestaan tähdentää paitsi itsemääräämisoikeutta myös nuoren mahdollisuutta oppia virheistään. On ymmärrettävää, että vanhempien on usein aluksi vaikea jättää vastuuta nuorestaan asumisyksikön työntekijöille. Tämä edellyttääkin vahvaa luottamusta eri osapuolten kesken.
Yhteistyön kehittäminen
Omaisyhteistyön keskeisimpiä elementtejä ovat luottamuksen rakentaminen, huolenaiheiden kuuleminen ja turvallisuuden vahvistaminen. Nämä konkretisoituvat myös asumispalveluissa. Vanhempien luottamus annettavaan ohjaukseen, tukeen ja hoivan kokonaisuuteen vahvistuu yhteisesti sovittujen käytäntöjen ja myönteisten kokemusten ja kohtaamisten kautta. Tiedottamiseen liittyvät haasteet nousevat usein ryhmäkotien omaiskeskusteluissa esille. On hyvä sopia miten ja mistä asioista tiedotetaan nuoren asukkaan lähiomaisille. Asumiseen liittyvät palvelut, tuen muodot ja ohjauksen tavat on myös hyvä käydä yhteisesti läpi.
Erilaiset omaistilaisuudet ja epäviralliset keskustelun mahdollisuudet vahvistavat luottamusta asumisen palveluihin. Nuoren kannalta oleellista on omia voimavaroja vahvistava arki ja turvallisuuden kokemus muutostilanteen keskellä. Oman paikan löytäminen uudesta asuinympäristöstä ja asukasyhteisöstä tukee itsenäistymisprosessia. Muuton myötä saadut uudet ystävät ja muut kontaktit tuovat iloa nuoren elämään.
Teksti: Tuija Kotiranta. Omaisena edelleen ry.