Tiimiesimies omaisyhteistyön kehittäjänä

Omaisyhteistyö – kohtaamisia muutostilanteissa

Omaisyhteistyö on kohtaamisia  erilaisissa muutostilanteissa. Ensi kertaa ulkopuoliseen apuun turvautuminen, kotihoidon palveluiden hakeminen ja vastaanottaminen tai omaishoitoperheissä lyhytaikaishoitojaksojen aloittaminen koetaan usein hämmentävänä. Myös huomattava määrä tukea, hoitoa ja hoivaa tarvitsevia henkilöitä asuu kodin ulkopuolisissa hoitoympäristöissä ja asumispalveluiden piirissä.

Omaisilla ja läheisillä on keskeinen asema läheisensä hodon ja hoivan kokonaisuudessa, mutta suomalaisessa hoitokulttuurissa ei ole vielä riittävästi vakiintuneita käytäntöjä omaisten huomioimiseksi hoitotilanteissa. Omaisena edelleen ry on ohjannut erilaisissa hoito- ja hoivaympäristöissä, asumispalveluissa ja asiakastilanteissa omaisyhteistyön kehittämisen prosesseja alkuun. Omaisyhteistyön kehittämisessä on yksinkertaisimillaan kyse  omaisten huomioimisesta osana hoidon kokonaisuutta ja omaisten kohtaamiseen liittyvien taitojen vahvistamisesta asiakaskohtaamisista.

Omaisyhteistyön kehittäminen tukee myös henkilöstön hyvinvointia työssään.

Hoitoyksikön esimiehellä on usein mahdollisuus konkreettisesti vaikuttaa hoitoyksikön kehittämiskohteisiin. Omaisyhteistyön kehittäminen tukee ammattihenkilöstön hyvinvointia ja vahvistaa hoitajan ammatti-identiteettiä. Kuormittavaa muutostilannetta läpikäyvä asiakas ja hänen lähipiirinsä  kokevat usein huolta.  Huolen aiheet ja muut tunteet vaikuttavat myös kohtaamisen tilanteissa ammattihenkilöstön kanssa monin tavoin.

Omaisyhteistyön kehittämistä voidaan toteuttaa hoitoyksikössä tiimi- tai lähiesimiehen johdolla. Esimerkiksi yksittäisen osastotunnin aiheeksi voidaan valita omaisyhteistyön näkökulma. Alkuun omaisyhteistyön kehittämisessä päästään esimerkiksi ohjaamalla työyhteisöä pohtimaan nykyisiä  hoitokäytäntöjä perhelähtöisyyden näkökulmasta. Onko omaisilla hoitoympäristöön jotakin annettavaa? Mikä on se perustehtävä, jonka vuoksi työyhteisömme on olemassa? Onko jotakin mistä haluamme omaisten päättävän esimerkiksi vanhuksen hoitoympäristössä? Mistä omaiset sen sijaan eivät voi päättää tai mihin he eivät voi osallistua?

 

Työpajatyöskentelyn avulla kehittämistyöhön

Monissa hoitoyksiköissä on edetty omaisyhteistyön kehittämisessä työpajatoiminnan kautta. Jokainen henkilökunnasta on osallistunut työpajoihin, joissa on henkilöstön kokemusten ja ideoiden pohjalta löydetty kehittämiskohteita ja lähdetty kehittämään niitä määrätietoisesti. Mikä mietityttää tällä hetkellä omaisten kohtaamisessa/ omaisyhteistyössä?

Kun työntekijät ovat itse tehneet havaintonsa kehittämisen tarpeellisuudesta ja tiimissä ehdottaneet konkreettisia muutoksia, on uusiin omaisyhteistyön käytäntöihin sitoutuminenkin tavoitteelisempaa.

 

Omaiset mukaan hoitoympäristön kehittämistyöhön

Omaisyhteistyön kehittämiseen on suotavaa kutsua omaiset mukaan. Kehittämisprosessin etenemisen myötä on luontevaa pyytää omaisia yhteisen pöydän äärelle pohtimaan omaisyhteistyön toimivia käytäntöjä. Omaisille suunnatun tilaisuuden sisältönä voi olla vaikkapa hoitoyksikön arjen kuvaus tai esimerkiksi tiedottamisen käytännöt hoitoyksikössä.

Suoran palautteen tilanteita tulee vahvistaa sekä myös ohjata ammattihenkilöstöä vastaanottamaan palautteita. Omaisyhteistyön kehittämisen tilanteissa omaiset ovat toistuvasti tuoneet esille mm seuraavia kehittämisen  kohtia:

tiedottamisen käytännöt, ensikohtaamisen tilanteet, omahoitaja-käytäntö, omaisten ohjauksen ja mahdollisen tuen tarpeen huomioiminen (esim muistisairaan muuttunut käytös) sekä muut hoitoympäristöön liittyvät muutostarpeet.

Omaisyhteistyön kehittämisen hyödyt konkretisoituvat kohtaamisen tilanteissa vahvistuneena luottamuksena omaisten ja ammattihenkilöstön välillä. Säännöllinen yhteydenpito ja toimivat tiedottamisen käytännöt luovat turvallisuutta muutostilanteissa ja lisäävät luottamusta annettavaan hoitoon.

Kotiranta Tuija. Omaisena edelleen ry.

Lisää omaisyhteistyön toimintamallista http://www.innokyla.fi/web/malli188673