Kodin ulkopuoliseen hoitoon siirtyminen on kuormittava prosessi

Muutos herättää tunteita

Omaisen huoli läheisensä kodin ulkopuolisesta hoidosta, sen laadusta ja tilapäishoitopaikkojen riittämättömyydestä on jatkuvasti ylittänyt uutiskynnyksen. Erityisesti  lopullinen muutto kodin ulkopuoliseen hoitoon on raskas kokemus niin omaisille kuin hoidettavallekin. Ammattihenkilöstö puolestaan joutuu kohtaamaan molemmat osapuolet keskellä tunteita herättävää muutosprosessia. Muutosvaiheen haasteista tiedottamisen merkitystä ovat korostaneet sen läpikäyneet omaiset sekä tukea tai hoitoa tarvitsevaa asukasta vastaanottava ammattihenkilöstö. Omaisten ja ammattihenkilöstön välisen yhteistyön edistäminen parantaa myös hoidon ja hoivan laatua.

 

Siirtyminen kodin ulkopuoliseen hoitoon on prosessinomainen jakso, joka koskettaa asukasta sekä omaisia merkityksellisellä tavalla. Siirtyminen oman kodin yksityisyydestä esimerkiksi yhteisöasumiseen hämmentää uusia asukkaita ja heidän omaisiaan monin tavoin. Muutostilanteissa turvattomuuden tunnetta lisää hoitoympäristön kokeminen vieraaksi. Omaiset ovat kuvanneet eri yhteyksissä niitä  tunteita, joita läheisen muuttoprosessi on heissä aikaansaanut. Moni omainen kantaa huolta läheisensä sopeutumisesta uuteen kotiin ja uuden yhteisön muihin asukkaisiin. Myös syyllisyyteen lliittyvät tunteet aktivoituvat usein tämänkaltaisissa tilanteissa. Erityisesti omaishoitoperheissä koetaan syyllisyyttä siitä, ettei entisessä, yhteisessä kodissa kyetä enää hoitoa toteuttamaan.

 

Suruun liittyvät tunteet ovat niin ikään tyypillisiä, sillä muutokseen liittyy lähes aina myös kokemus menetyksestä. Sen nostattamaa voimakasta kokemusta puretaan toisinaan myös vihan ja siihen liittyvien muiden tunteiden avulla. Tässä tunnemaastossa tartuaan herkästi myös läheisen hoitoon mahdollisesti liittyviin epäkohtiin.  Toisaalta omaiset kokevat kodin ulkopuolisen hoidon järjestymisen myötä myös helpottuneisuutta ja huojennusta, vastuun läheisen hoidosta siirtyessä viralliselle taholle. Omaisen oma hoitoon ja hoivaan liittyvä taakka helpottuu. Lisäksi esimerkiksi pitkäaikaissairaan tai vammaisen nuoren kohdalla tuettuun asumiseen siirtyminen on haikeiden tunteiden lisäksi myös ilon sävyttämä tapahtuma koko perheelle; nuori pääsee itsenäistymään ja harjoittamaan omia taitojaan.

 

Kodin ulkopuoliseen hoitoympäristöön siirtymistä tulee tarkastella monesta eri näkökulmasta

Kodin ulkopuoliseen hoitoon siirtyminen on parisuhdetta ja perhettä monin tavoin kuormittava prosessi. Tämän tiedostaminen ja aiheesta tiedottaminen on tärkeää kaikille osapuolille. Asukkaan tai hoitoa ja hoivaa tarvitsevan, ja hänen omaistensa sekä työntekijän yhteistyön tuloksena muutostilanteen työstäminen helpottuu.

 

Omaisen näkökulma

Omaisen tulee saada tietoa muutos- ja siirtymävaiheeseen liittyvistä haasteista. On keskeistä ymmärtää tämän elämänvaiheen merkityksellisyys ja oivaltaa siihen liittyvien tunteiden  ja niiden työstämisen vaikutukset omalle jaksamiselle ja hyvinvoinnille. Usein jo keskustelu läheisen ystävän kanssa riittää. Moni omainen hyötyy myös vertaistoiminnasta tässä elämäntilanteessa.

 

Asukkaan, hoitoa tai tukea tarvitsevan henkilön näkökulma

Kodin ulkopuoliseen hoitoon tai hoitoympäristöön siirtyminen on raskas kohta elämänkaarella hoitoa tarvitsevalle tai asukkaalle. Kotiutuminen uuteen ympäristöön ja tilanteeseen vie aikaa. Asukas tarvitsee tukea ja rohkaisua ammattihenkilöstöltä keskellä hämmentävää muuttoa tai muutostilannetta. On tarpeellista pohtia yhdessä kuinka perhelähtöisyyttä voidaan tukea uudessa tilanteessa. Monet eivät rohkene jakaa luopumiseen liittyviä tunteita lähiomaisen kanssa. Tällöin asukas jää mietteineen yksin. Monelle kotoa pois muuttaminen vaatii tähän liittyvän surun läpikäymistä.

 

Työntekijän näkökulma

Ammattihenkilöstö tarvitsee uusimman kodin ulkopuoliseen hoitoon liittyvän tutkimustiedon päivittämistä ja sen siirtymistä osaksi arjen työympäristöä ja hyviä hoitokäytäntöjä. Esimerkiksi lyhytaikaishoidon järjestäminen ja aloittaminen vaatii  onnistuakseen tiivistä yhteistyötä omaishoitoperheen kanssa.Omaisten kohtaaminen muutos- ja siirtymävaihetta läpikäyvien perheiden kanssa vaatii hienotunteisuutta ja yhteistyötä. Työntekijälle on merkityksellistä oivaltaa kodin ulkopuoliseen hoitoon tai hoivaan siirtymisen olevan prosessina eräs vaikeimmista  kohdista elämänkaarella. Tästä syystä esimerkiksi ensitapaamiset ja kohtaamisen tilanteet ovat perheelle erityisen merkittäviä ja vaikuttavat edessä olevaan yhteistyöhön keskeisesti.

 

Lähde: Kotiranta Tuija.  Omaisten tukiverkot Versot-projektin 2006-2008 loppuraportti. 2008. Omaisena edelleen ry.